Kurssille piti kirjoittaa parin sivun draama kohtaus. Kirjoittamisen piti olla helppoa, koska näytelmän teksti-muotoon kuuluu runsas välien käyttö rivien välissä. Yritinkin keksiä aihetta, joka olisi mielenkiintoinen ja ei sisältäisi liikaa repliikkejä. En myöskään halunnut aamupalapöytäkohtausta, koska se vaatisi suuremman teeman ympärilleen.
Taksikuski tuntui jotenkin hyvältä vaihtoehdolta. Olen nähnyt kaikenlaisia kuskeja ja kanssamatkustajia vuosien varrella. Kurssilta palatessa mukaan osuikin mielenkiintoinen tapaus, mutta hänestä en halunnut kirjoittaa suoraan. En myöskään halunnut valita ketään tiettyä kuskia, vaan päädyin rakentamaan stereotyyppisen puheliaan kuskin. Jutut tosin ovat kuin yhdeltä tietyltä kuskilta vuosien takaa, hieman vahingossa.
Vaikeinta kirjoittamisessa oli keksiä, miten ilmaista päällepuhuminen ja toisen kuuntelu. Niistä kun tuli olennainen osa tekstiä. Mietin myös, miten tarkkaan pitää kuvailla autoa ja hahmoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti