Unohtui kirjoittaa viime kerralla, että tämä opettaja tykkää antaa paljon lukuvinkkejä. Viime kerralta esimerkiksi Michel Welbeckin Alkeishiukkasia, Heikki Aittokosken Narrien laiva, Tommi Melanderin Onnellisuudesta, Timo Hännikäinen Ilman, Antti Nylenin useampikin kirja, Milan Kunderan esseemäiset romaanit... Tällä kerralla mainintoja saivat Ville Lähteen Paljon liikkuvia osia sekä Pirkko Lindbergin Fukushima ikuisesti, Ville Juhani Sutisen Kiinalainen ruletti, Kari Ukkilan Kerettiläisessee, Ville Ropposen Uralilainen ikkuna ja Jaana Seppäsen Iltapäivä.
Kävimme läpi viime kerralla aloitettujen esseiden seuraavia versioita. Esseen ensimmäinen kappale mietitytti opettajaa muutaman kohdalla. Muuten mietimme lähinnä esseiden teemoja ja miten niitä voisi korostaa. Joskus toisto on hyvä, joskus taas kannattaa mennä heti suoraan asiaan. Aina kannattaa kirjoittaa enemmän.
Essee pyrkii olemaan muuta kuin mielipiteitä ja faktoja. Se menee kiinni itse polttopisteeseen ja kerää pikkuajatuksia, aavistuksia. Moralisointi voi toimia tyylikeinona, jos sitä ei käytä liikaa. Rajujen väitteiden kanssa ajatus pitää käydä läpi loppuun saakka. Kaikki konkreettinen tieto tuo dialogia ja uskottavuutta, mutta annettuja totuuksia ei kannata esittää sellaisenaan.
Saimme tehtäväksi kirjoittaa matkakokemuksesta. Tekstissä pitää olla positio tai ongelma sekä tarkkailija tunnelma. Teemana ihmisen ajattelu, oleminen maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti