Hallittua kirjoittamista

Opettaja antoi lukuvinkiksi kirjan Mindfulness ja kirjoittamisen taito. Sen on kirjoittanut Dinty W. Moore, amerikkalainen luovan kirjoittamisen opettaja. Kirja on aika filosofinen, niin kuin mindfulness-oppaan kai kuuluukin olla. En ole tätä ennen lukenut mindfulnessista mitään, vaikka hyllyssäni onkin aikuisten värityskirja. Onneksi (?) Moore antaa kirjan alkupuolella lyhyen selvityksen mindfulnessista ja siitä, miksi hän kirjaa nyt kirjoittaa. Tiivistetysti hänen mukaansa pitää olla läsnä hetkessä ilman häiriötekijöitä. Kirjoittaessa pitää tuntea itsensä, sekä mitä, miksi ja ketä varten kirjoittaa. Elämä on vaikeaa ja sen kontrollointia pitää rajoittaa. Nämä teemat jatkuvat kirjan läpi. Moore itse tiivistää kirjan lopussa sen viestin olevan älä takerru ja ole avoin.
Kirjan itse sisältö koostuu kirjailijoiden ja vastaavien tärkeiden henkilöiden sitaateista ja Mooren kommenteista ja pohdinnasta. Lainattuna on mm. Thomas Mann, Stephen King, Anton Tšehov, Truman Capote, Bhante Gunabatana ja William Faulknerin ajatuksia, yhteensä 56 kappaletta. Osa sitaateista ja Mooren pohdinnasta on tosiaan hyvin filosofista ja paikoin vaikea tajuista, joskus taas ne sisältävät käytännön neuvoja.
Ensimmäinen osa kirjasta käsittelee kirjoittajan mieltä. Kirjoittaminen saa olla vaikeaa, mene epämukavuusalueelle, kirjoita vaikka ei olisi inspiraatiota, tekstin pitää yllättää, säikäyttää, aiheuttaa tunteita… Mitä siis kirjoittajan alitajunnassa liikkuu tai ainakin pitäisi liikkua. Osa näistä neuvoista ovat tulleet kurssin aikana esille, kuten epämukavuusalue. Kirjoittaminen ilman päämäärää ja inspiraatiota olisi itselle hyvä oppia. Usein sitä odottaa juuri oikeaa ajatusta, mistä aloittaa. Päädyn usein myös suunnittelemaan ainakin osan tekstistä ennen sen kirjoittamista. Hyvä tapa miettiä sanamuotoja, mutta sitten ne pitäisi vain saada paperille pian, ja joskus sanat näyttävät kuitenkin erilaiselta kirjoitettuna.
Toinenkin kirjan osa – kirjoittajan pöytä – sisältää samoja teemoja. Joskus vain täytyy pakottaa itsensä kirjoittaman ja blokki menee ohi. Teksti syntyy sana kerrallaan ja tekstiä saa editoida ja karsia. Hyvä neuvo on lukea oma kirjoitelma kuin vieraan kirjoittama teksti. Siinä tulee mietittyä, onko lause oikeasti tarpeellinen ja näyttääkö se tarpeeksi, saako siitä oikean käsityksen.
Kirjoittajan visio on seuraavan kirjan osan teema. Kaikilla kirjoittajilla on oma äänensä, joka voi olla minkälainen vain. Joskus kirjoittaja takertuu ajatuksiin tai tietynlaiseen kerrontaan, ja se kannattaa tunnistaa ja pohtia takertumisen syitä. Osa korostaa edelleen tekstin versiointia ja muokkausta.
Viimeinen osa pohtii kirjoittajan elämää. Kirjoittajalle on sallittu muukin elämä kuin tekstin edessä istuminen. Uteliaisuus on hyve ja kannattaa hämmästellä ja kummastella. Esteistä voi aina oppia jotain ja ne eivät välttämättä ole ylipääsemättömiä.
Kirja oli kokonaisuutena miellyttävä lukea. Sitaateista ei jäänyt yksityiskohtia mieleen, paitsi Faulknerin ”Tapa rakkaasi”. Kirjan teemat tekivät kuitenkin selkeän muistijäljen ja antavat pohtimisen aihetta. Ei ihme, että opettaja piti kirjasta.

Loppua ja palautetta

Viimeinen kurssikerta niin kävimme muutamia tekstejä läpi ja hieman yleistä pohdintaakin. Tekstin ja henkilöiden puhetyyli aiheutti jonkin verran keskustelua, samoin parodian ja ironian merkitykset.
Sain palautetta myös omasta tekstistäni. Mietin ääneen onko siinä jo liikaa yksityiskohtia, mutta ilmeisesti ei. Ne herättivät muutamia kysymyksiä, kuten mihin ne sijoittuu ja miten siihen on päädytty. Opettaja kyseli kauheasti sen perään, mihin teksti ottaa kantaa ja mikä on yhteiskunnallinen ajatus sen taustalla. Pitää siis alkaa oikeasti miettimään maailman ja tapahtumien taustoja ja saada niitä paperille auki. Tunnilla jo mietittiin onko tarina dystopiaa, nykymaailma lähtenyt käsistä? Mietimme myös kuka on joutunut eturintamaan ja miksi. Oravakin sai huomiota. Ehkä näistä saa enemmän jatkettua joskus. Ainakin maailman propagandaa olisi hauska miettiä.
Loppuun oli varattu aikaa taas keskustelukierrokselle: miltä nyt tuntuu ja mihin on pyrkimässä. Omat ajatukset lähinnä koskivat kirjoittamisen harjoittelua ja prosessikirjoittamista. Pitäisi myös saada luettua oikeasti eri tyylisiä kirjoja. Muilta opiskelijoilta nousseita ajatuksia oli tietoisempi ote luettuun ja kirjoitettuun ja itselle oleellisen tunnistaminen. Pitäisikö luoda tietoisesti oma tyyli?

Kurssi oli yhtä mielenkiintoinen kuin edellisetkin vaikka painotus olikin liikaa palautekeskusteluissa. Niistä sai kuitenkin paljon ajatuksia ja ideoita omaan kirjoittamiseenkin. Oma tyylini ehkä alkaa näkyä tai ainakin kirjoitukseni teemaan liittyvä tyyli.

Palautekierros

Kävimme taas läpi opiskelijoiden uusia tekstejä ja muutamista tehtyjä uusia versioita. Mietimme maailman rajaamista teksteissä. Lähikuvaa ja yleiskuvaa, mitä kannattaa kertoa ja miten tilanteeseen on päädytty. Yhteen tekstiin oli saatu toimiva kehärakenne aikaan.
Tarinointi oli myös puheenaiheena. Tarinasta syntyy uusia tarinoita, samoin elämän jatkumisesta. Tekstin rakenne voi myös vaikuttaa tarinan jatkumoon.

Paluu odotukseen

Laren vartiovuoroon oli aika kiva kehitellä kaikkea. Sain liikaakin ideoita, ja päädyin luomaan kokonaisen maailman sotineen. Joskus pitää kirjoittaa Laresta, soiroista ja sodasta lisää.Sieltä saisi vaikka mitä herkullista irti.
Lisäsin tekstiin muiden toivomia vihjeitä paikasta ja ajasta kertomalla mm. tekniikasta. Yritin tehdä Laresta myös pidettävän lisäämällä taustatarinaa ja jonkun kommentin mukaiset äidin keittiöverhot. Se oli ehkä jo liikaakin. Pienillä editoinneilla sain ehkä myös tarinallisuutta lisätty ja kieltä sujuvammaksi. Novellin loppuun en kajonnut, koska huomasin pitäväni siitä.

Odotus v2

Puoli valtakuntaa tupakasta. Olisi edes jotain tekemistä, Lare ajatteli ja haukotteli. Se kävi järkeen, että tupakat oli kielletty aktiivisilla sota-alueilla pimeään aikaan. Lare ei kuitenkaan voinut käsittää, miksi niitä ei saanut polttaa täällä kaukana kaikesta. Lähimpään kaupunkiin oli kymmeniä kilometrejä, ja kaikki kylien tapaisetkin melkein yhtä kaukana. Pääosa taisteluista oli yli sadan kilometrin päässä, Isamin vuoristossa. Leiri oli lisäksi pieni, ja ulkopuolisten silmiin ei mitenkään tärkeä. Ei se muidenkaan silmiin tärkeä ollut. Joku oli vain jossain päättänyt, että tähän pitää varastoida sotilaita odottamaan jotain tapahtuvaksi. Tuskin yksikään sorojen sissijoukoista eksyisi tänne saati sitten olisi tarpeeksi lähellä ampuakseen hänet tupakan hehkun takia. Tai vaikka eksyisikin, Lare mietti, ainakaan sitten ei olisi näin tylsää.

Tyyliä!

Nyt oli vain parin opiskelijan tekstit luettavana. Tärkeimpiä asioita niissä oli ehkä huomion kiinnittäminen aikamuotoihin ja yleisluontoisuuteen. Juonen ja tapahtumienkin suhde kannattaa käydä ajatuksen kanssa läpi. Sanavalinnoista saa vastavoimaa tekstiin ja toisaalta ne voivat hidastaa liikettä.
Keskustelimme tunnilla myös tyylistä ja tekstistä. Passiivilla voi olla paikkansa, mutta sitä ei saa käyttää liikaa. Samoin lauseenvastikkeilla, joita pitäisi olla vielä vähemmän. Niitä olen kai itse vältellyt, ja omasta mielestä jopa liikaakin, ettei luettavuus kärsi. Pitää laittaa nämä korvan taakse.
Teimme myös huomion, että omasta tekstistä turhan löytäminen voi olla vaikeaa. Kannattaa siis luetuttaa tekstejä muillakin ja pitää taukoja. Voi myös kirjoittaa paljon ja editoida ja poistaa turhat myöhemmin. Valmiiseen tekstiin ei kannata heti pyrkiä.
Luimme kolme tekstinäytettä, joissa oli aivan eri tyyli. Ensimmäinen oli hankala seurata ja kaipasi pisteitä. Sellaisiakin tekstejä on tosin hyvä lukea ja haastaa itsensä. Toinen olisi ehkä editoitavissa, mutta se toisti itseään ja oli hengästyttävä lukea. Kolmas onnistui olemaan runollinen ja ekonominen. Siinä kirjoittajan huomio oli selkeästi ollut tyylin luonnissa.
Lopussa kävimme lyhyen kierroksen siitä, mikä mietityttää jokaista juuri nyt. Itsellä mieleen tuli oman tekstin editointi ja uudelleenkirjoitus. Olen saanut edellisen version pohjalta liikaakin ideoita ja pitäisi malttaa laittaa kaikki paperille. Yritän myös tietoisesti kirjoittaa kuvailevammin ja tarinallisemmin, saada lihaa luitten ympärille. Uuden version deadline on tiistaina, eli pitäisi vain kirjoittaa.